Palvelut Lue lisää

Kaunis kesäpäivä, tyyni järvenpinta ja rannassa punainen saunamökki. Idylli, jota rakastamme.

Vaikka saunominen ei olekaan aina näin romanttista kuuluu sauna edelleen suomalaisten arkipäivään. Suomessa on yli 2 miljoonaa saunaa. Eikä monikaan jättäisi saunaa mainitsematta, kun puhutaan suomalaisuudesta. Sauna on meidän kotoinen muotomme monien kulttuurien  harrastamasta hikoilukylvystä ja peseytymisestä.

Saunan historia ulottuu kauas. Alkuperäinen sauna oli maasauna eli maahan kaivettu kuoppa. Maasaunan katto tehtiin hirsistä ja turpeesta. Keskiajalla Suomen kaupungeissa oli useita yleisiä saunoja. Näiden saunojen suosio ulottui aina 1950-luvulle saakka. Saunassa oli myös kylvettäjä, joka oli erityisesti keskiajalla arvostettu henkilö.

Vihdan ja vastan taika

Länsi-Suomessa vihdotaan ja Itä-Suomessa vastotaan. Yleensä vihta tehdään rauduskoivusta. Jos on allerginen koivulle voi vihdan tehdä myös pihlajasta tai tammesta. Aivan merkityksetön vihta ei ole. Oli se mistä materiaalista tahansa, lähtee siitä kasville tyypillisiä aromaattisia tuoksuja kosteassa ja kuumassa saunassa. Vihtomien rentouttaa lihaksia ja edistää ihon aineenvaihduntaa sekä puhdistaa ihoa.

Vihtaan liittyy myös vanhoja uskomuksia. Morsiussaunassa morsian heitti vihdan katolle. Jos vihta pysyi katolla tiesi se hyvää avioelämää. Morsiussaunan itsessään uskottiin suojelevan morsianta ja antavan lapsionnea.

Iho kaipaa saunaa

Saunassa ihminen rentoutuu. Saman tekevät myös iho ja lihakset. Pelkkä rentoutuminen saa ihmisen näyttämään kauniimmalta. Saunassa ihohuokoset avautuvat ja puhdistuvat. On kuitenkin hyvä muistaa, että ihon on parempi antaa lämmetä pikkuhiljaa. Liian nopeat ja voimakkaat löylyt eivät ole ihon kannalta paras tapa saunoa. Ihosta voi myös nähdä, jos se ei koskaan pääse saunaan. Iho on kireämpi ja epätasaisempi.  Iho  tulee puhdistaa hyvin ennen saunaan menoa. Näin iho saa saunasta enemmän irti. Lisäksi hiukset olisi hyvä pestä ja suojata pyyhkeellä tai saunahatulla.